Digital twin -teemapäivä Aurigassa – digitaalinen kaksonen ennakoinnin tähdittäjänä
Keskiviikon 24.4.2019 teemana oli digital twin, eli digitaalinen kaksonen, josta kuulimme useita asiantuntijapuheenvuoroja. Digitaalisen kaksosen käsite sai päivän aikana erilaisia määritelmiä, joissa yhdistyivät näkemykset siitä, että digitaalisella kaksosella tarkoitetaan yhtä aikaa esineen/prosessin/asian digitaalista versiota sekä siinä tapahtuvaa toiminnan mallinnusta ja simulaatiota. Puhujat edustivat eri toimialoja ja kertoivat aiheesta omista näkökulmistaan, jolloin kuulijat saivat hyvin kattavan käsityksen aiheesta. Iltapäivän ryhmätyöskentelyssä päästiin filosofisiin keskusteluihin kehitystrendeistä ja niiden pohjalta käynnistettiin ideointia digitaalisista kaksosista. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua myös virtuaalitekniikan demonstraatioihin, joten tapahtuma koostui hyvin monipuolisista elementeistä!
Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja ja esitettiin hyviä kysymyksiä, kuvassa etualalta ovea kohti: Joni Keski-Rahkonen, Ville Lämsä, Markku Oksman, Paavo Kosonen, Jerker Björkqvist ja Jenny Lauronen.
Digitaalisia kaksosia eri ympäristöistä
Aurinkoinen aamu alkoi tervetuliaispuheella, jossa Jenny Lauronen Allied ICT Finlandista/Noviasta ja Markku Oksman Yrityssalosta toivottivat kuulijat tervetulleiksi tapahtumaan. Ensimmäisenä aihetta käsitteli Granlundin teknologiajohtaja Tero Järvinen. Hän kertoi rakennusten etävalvonnasta, jonka avulla voidaan seurata rakennuksen tilaa. Esityksessään hän näytti kuvia rakennuksista, joissa eri värit ilmaisivat huoltotarpeita ja palvelupyyntöjä. Rakennuksien tiloihin oli asennettu antureita, jotka valvoivat esimerkiksi huoneiden lämpötiloja. Jos lukema poikkesi määritellyistä raja-arvoista, oli käyttöliittymästä nähtävissä lämpötilassa tapahtunut muutos. Järvinen summasi digitaalisen kaksosen ilmentyvän käyttöliittymässä. Järvisen mukaan tiedon keräämisen ja käsittelyn kannalta on oleellista huomioida tiedon standardisointi, priorisointi, saatavuus, siirrettävyys ja päivitettävyys. Puheessaan hän myös muistutti, miten tietoa täytyy kyetä arvostamaan, että ymmärtää sen liiketaloudellisen hyödyn. Tero Järvinen hyvin toi myös esiin, miten nykyisin on uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat vanhoista toimintatavoista luopumisen.
Havainnekuva rakennukseen sijoittuvista palvelupyynnöistä. Lähde: Granlund/Tero Järvinen
Päivää jatkoi Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen erikoistutkija Teijo Lehtonen. Puheenvuorossaan Lehtonen esitti yhdistetyn todellisuuden tarjoavan käyttöliittymän uusille teknologioille. Hän määritteli käsitteen digital twin siten, että se on 3D-esitys 3D-maailmasta, johon yhdistetyllä todellisuudella voidaan tarjota 3D-käyttöliittymä. Virtuaalitodellisuus luo mahdollisuuksia päästä tarkastelemaan virtuaalista mallia yhdessä, vaikka maantieteellisesti osallistujat sijaitsisivat kaukana toisistaan. Teijo Lehtonen esitteli puheenvuorossaan myös digitaalisen kopion metsästä sekä bussista, jolla kuljettajat voivat harjoitella ajoonlähtötilannetta.
Havainnevideo: Linja-autonkuljettajien on mahdollista harjoitella ajoonlähtötilannetta virtuaalimaailmassa. Lähde: Teijo Lehtonen/CTRL Reality
Kolmantena puheenvuorona kuultiin Turun kaupungin kehittämispäällikkö Tuomas Piipon ajatuksia kaupunkidatan hyödyntämisestä. Hän kertoi Turun kaupungin kolmesta kärkihankkeesta, jotka ovat: Keskustan kehitys, Turun tiedepuisto sekä Smart&Wise Turku, jonka keskiössä on kaupungin toiminnan kehittäminen. Viimeisenä mainitun kärkihankkeen tuotoksena käynnistyy syksyllä myös kaupungin datayhtiön Turku City Data Oy:n toiminta. Piippo kuvaili, miten lähtökohtaisena ajatuksena on datan syntyminen yhdessä paikassa ja sen hyödyntäminen myös toisessa paikassa. Siten voidaan luoda tiedonkulkua eri ammattiryhmien välille. Tiedon pohjalta laaditaan graafeja hyödyntäen Smart City Knowledge Graph -tekniikkaa ja taustalla hyödynnetään myös tekoälyä/koneoppimista, joka ehdottaa graafiin tendenssejä (latent features), joita ihmiset eivät ole kyenneet oivaltamaan ja visualisoimaan graafeihin.
Havainnekuva graafien luomisesta. Lähde: Tuomas Piippo/Turun kaupunki
Tuomas Piipon esityksen jälkeen Jenny Lauronen aktivoi yleisöä esittämään kysymyksiä.
Mielenkiintoista tilaisuutta jatkoi Semantumin asiakaspäällikkö Gerardo Santillán. Hänen esityksensä käsitteli energia-alan simulaatiopohjaista digitaalista kaksosta. Semantumin palvelun keskeisenä osana oleva simulointimalli tuotetaan automaattisesti yhdistämällä suunnittelutietoja kuten 3D-malleja ja prosessi- ja instrumentointikaavioita. Simulaatioiden avulla voidaan tuottaa ennusteita, virtuaalisia mittauksia ja vikadiagnostiikkaa. Erityisenä digitaalisen kaksosen etuna Santillán kertoi ylläpitokustannusten alenemisen.
Ennakoitavuutta digitaalisista kaksosista
Puheenvuorojen jälkeen vierailijat saivat tutustua eri yritysten virtuaalisiin tuotteisiin. Vierailin Sitowisen pisteellä, jossa esiteltiin 3D-virtuaaliympäristöjä Louhi ja AURA-palveluissa. Ne visualisoivat kaupunkiympäristöjä, avustavat datanhallinnassa ja tarjoavat puitteet vuorovaikutukselle. Visualisoinnin merkittävänä etuna asiakasvastaava Mikko Pikander mainitsi suunnittelutyön helpottumisen, jolloin virtuaalisesti voidaan ensin varmistaa toteutettavan kohteen toimivuus ja havaita mahdolliset suunnitteluvirheet ennen rakentamista.
Havainnekuva Aura-palvelusta. Lähde: Mikko Pikander/Sitowise
Tauon jälkeen kuulijat pääsivät seuraamaan lisää mielenkiintoisia puheenvuoroja. Kongsberg Maritimen teknologiapäällikkö Joni Keski-Rahkonen kertoi kehitysprojektista, jossa potkurilaitteesta on tehty digitaalinen kaksonen. Keski-Rahkonen kuvaili uuden digitaalisen tuotteen mahdollistavan aiempaa tehokkaamman laitteen ennustavan kunnonvalvonnan edistyneen fysiikkamallinnuksen ja datafuusion avulla. Uusi teknologia tarjoaa Kongsberg Maritimen asiakkaille dataa ja päätöksentekotukea suunnitella oikea-aikaista kunnossapitoa, optimoida varastossa säilytettävien osien määrää ja pidentää huoltoväliä.
Digitaalinen kaksonen potkurilaitteesta. Lähde: Joni Keski-Rahkonen/Kongsberg Maritime
Tapahtumassa kuultiin myös Åbo Akademin lehtori Jerker Björkqvistin puheenvuoro digitaalisen kaksosen hyödynnettävyydestä teollisuudessa. Hän esitteli esimerkin älykkäästä öljyfiltteristä, jonka vaihto voidaan suorittaa optimoidusti siten, että käyttöikä saadaan maksimoitua. VTT:n erikoistutkija Jari Lappalainen esitteli puheenvuorossaan Apros-työkalua, jolla voidaan tehdä prosessien ja niihin liittyvän automaation mallinnusta. Lappalainen kuvaili, miten dynaamisen simuloinnin avulla voidaan tuoda esiin virheitä ja niiden löytyessä mallinnus maksaa itsensä takaisin.
Verkostosta voimaa digitaalisiin ratkaisuihin
Puheenvuorot päätti Turun yliopistossa kehityspäällikkönä työskentelevä Paavo Kosonen. Hän kertoi Allied ICT Finlandin verkostosta https://alliedict.fi/ , jossa hyödynnetään ICT-alan osaamista eri toimialoilla ja käynnistetään hankkeita. Verkoston maksuton partnerinhakutyökalu fenix.vip on suomalaisten organisaatioiden käytettävissä. Verkoston avulla on tarkoitus löytää yrityskumppaneita hankkeiden käynnistämiseksi, luoda businessmalleja ja tehdä liiketoimintaa. Toiminnalla pyritään viennin edistämiseen. Allied ICT Finlandin kautta yritysten on mahdollista päästä myös käyttämään testiympäristöjä.
Fenix.vip toimii alustana kumppanuuksista sopimiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille.
Puheenvuorojen jälkeen päivä jatkui maittavalla lounaalla Aurigan viihtyisässä ravintolassa, jonka jälkeen aloitimme ryhmätyöt. Vierailijat jaettiin eri ryhmiin, joissa pohdittiin ratkaisuja sekä kaupunkisuunnitteluun että merenkulkualalle. Muotomyrskyn Johanna Liipola ja Taktin Mikael Jaakkola toimivat ryhmätöiden sparraajina ja huolehtivat työryhmien etenemisestä. Ideoinnin jälkeen esiteltiin ajatuksia mm. älykkäistä kodeista ja etähuollettavista laitteista. Kiitos sisältörikkaasta tapahtumasta tilaisuuden järjestäjille!