BLOGI

TAIKOJA II:n ja Digitutor-hankkeen järjestämä Digivirta-seminaari kokosi Turkuun työelämän digitaidoista kiinnostunutta yleisöä. Digivirta oli samalla Digitutor-hankkeen loppuseminaari. Seminaarin mielenkiintoiset puheevuorot keskittyivät perustaitojen ohella digitalisaatioon ja tekoälyyn.

Työn muutos asettaa uusia osaamisvaatimuksia työpaikoille. Uuden oppiminen voi innostaa monia, mutta miten selvitä jatkuvassa muutoksessa, jos on oppimisvaikeus? Miten huolehdimme siitä, että työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja että uutta teknologiaa pystytään työpaikoilla hyödyntämään? Investoinnit digitalisaatioon eivät aina lisää tuottavuutta, etenkään, jos uutta teknologiaa sovelletaan taitamattomasti, toteaa Oulun yliopiston tuotantotalouden dosentti Pekka Leviäkangas (Vieraskynä, HS 22.2.2019). Liian vähän puhutaan tietotekniikan käyttäjien tyytymättömyydestä ja siitä, miten paljon voimavaroja uuden oppiminen vaatii yrityksessä.

Keskiviikon 24.4.2019 teemana oli digital twin, eli digitaalinen kaksonen, josta kuulimme useita asiantuntijapuheenvuoroja. Digitaalisen kaksosen käsite sai päivän aikana erilaisia määritelmiä, joissa yhdistyivät näkemykset siitä, että digitaalisella kaksosella tarkoitetaan yhtä aikaa esineen/prosessin/asian digitaalista versiota sekä siinä tapahtuvaa toiminnan mallinnusta ja simulaatiota. Puhujat edustivat eri toimialoja ja kertoivat aiheesta omista näkökulmistaan, jolloin kuulijat saivat hyvin kattavan käsityksen aiheesta. Iltapäivän ryhmätyöskentelyssä päästiin filosofisiin keskusteluihin kehitystrendeistä ja niiden pohjalta käynnistettiin ideointia digitaalisista kaksosista. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua myös virtuaalitekniikan demonstraatioihin, joten tapahtuma koostui hyvin monipuolisista elementeistä!

Työntekijöiden koulutusta voidaan kätevästi järjestää virtuaalimaailmassa. Työturvakoulutuksen voi suorittaa häiritsemättä tuotantoa ja vaarallisissa olosuhteissa suoritettavat työtehtävät harjoitella rutiininomaisiksi VR-teknologiaa hyödyntäen. Yrityksen tiloihin voi tutustua missä päin maailmaa tahansa, kun tuotannosta luodaan virtuaalikierros. Kustannukset ovat maltillisia ja mahdollisia myös Pk-yrityksille. Ratkaisujen toteuttaminen ei ole niin kallista, kuin ennalta voisi ajatella.

Kirjoitin blogitekstin teollisen alan virtuaalikoulutuksista, koska niiden avulla yritykset voivat opettaa työntekijöilleen mm. työturvallisuuteen ja laitteiden käyttöön liittyviä asioita. Sain haastatella CTRL Realitylla myyntipäällikkönä työskentelevää Petri Karvista ja kuulin hänen näkemyksiään Pk-yritysten tilanteesta VR- ja AR-teknologioiden suhteen. Karvisella on pitkä työhistoria SaaS-palveluiden puolella, nykyisessä tehtävässään hän on toiminut vuoden alusta lähtien.

PWC:n julkaisussa (2016) käsiteltiin tutkimustuloksia, jotka pohjautuivat yli 2000 yrityksen vastauksiin. Vastaajista 33 % prosenttia koki yrityksensä hyötyvän digitalisaatiosta hyvin korkeatasoisesti tällä hetkellä, tosin 72 % vastaajista ajatteli yrityksensä kuuluvansa tähän huippu-ryhmään vuonna 2020. Voisi ajatella, että yritykset ovat kiinnostuneita saamaan kilpailuetua mm. automaatiosta, pilvipalveluista, 3D-tulostuksesta, älykkäistä algoritmeistä ja IoT:stä. Raportin mukaan tulevaisuudessa yritykset tarjoavat fyysisten tuotteiden lisäksi digitaalisia dataa hyödyntäviä käyttöliittymiä. Julkaisussa korostetaan, että suurin haaste digitalisaatiossa ei ole teknologia, vaan ihmiset. Yrityksen menestys on yhteydessä sen ”digitaaliseen ÄÖ”:n, jossa johdon kyky määritellä, johtaa ja viestiä muutoksesta ratkaisevat. Muutosjohtamisella todettiin julkaisussa olevan merkittävä rooli, koska monet kokevat epämukavuutta uudessa teknologiakeskeisessä ympäristössä. (PWC: Industry 4.0: Building the digital enterprise. 2016 Global Industry 4.0 Survey. What we mean by Industry 4.0/ Survey key findings/Blueprint for digital success.).